maanantai 16. helmikuuta 2015

Irlanti always on my mind

Olin puolitoista vuotta sitten syksyllä vaihdossa Irlannissa reilut kolme kuukautta. Miksi Irlanti? Maa ei koskaan ole kuulunut varsinaisiinhaavemaihini. Halusin paikkaan, jossa puhuttaisiin englantia kotikielenä, jotta oppisin itse kieltä paremmin. Helpottaisi se myös ihan muutenkin oleskelua. Pohdin kolmen eri vaihtoehdon kanssa: Brittien Leeds, Irlannin Maynooth ja Irlannin Dublin. Valitsin lopulta keskimmäisen, sillä totesin pikkukaupungin olevan se minun juttuni - voisin aina paeta ihmismassoja johonkin. Jännitin lähtöä ihan hirveästi, sillä en ollut koskaan aiemmin ollut missään reissussa yksin, saati sitten näin pitkällä reissulla.

Joka hiton baarissa soitti joku bändi, joka hiton ilta kun jossain olin. Kaikki kuulostivat hyvältä. Mikä kansa!
 Sain vuorattua huoneen lähikylästä Celbridgestä. Samassa talossa asui perhe, johon kuului äidin ja parikymppisen tyttären lisäksi tyttären poikaystävä. He vuokrasivat toista huonetta ranskalaiselle pojalle, josta kerroin jo aiemmin. Diili oli hyvä, sillä sain kokemusta oikeasta irlantilaisesta elämänmenosta, oli aina seuraa ja lisäksi ruoka kuului vuokraan. En ole mikään kokki, joten tämä sopi minulle kuin nakutettu :D

Huoneessani ei ollut pöytää tai tuolia, siihen oli ahdettu 120cm leveä sänky. Siinä siis hoidin kotitehtävät sun muut. Pöydän tehtävää ajoi seinällä roikkuva hylly, johon ahdoin koko omaisuuteni. Onneksi oli edes iso vaatekaappi.
Vuokraan kuului myös leppoisa koira Rosie, joka otti omaksi paikakseen alakerrassa viereiseni paikan sohvalta.


Lähellä kämppääni sijaitsi myös kiva puisto, johon tein usein kävelyretkiä. Sen läpi virtasi Liffey.

Jos vertaan pääkaupunkeja joissa olen käynyt, Dublin oli ehdottomasti yksi parhaista. Siellä kaikki oli kävelyetäisyyden päässä, ihmiset tosi ystävällisiä ja turkulaisena kauungin läpi virtaava joki tuntui tutulta (heh...). Majapaikastani kesti nelisenkymmentä minuuttia bussilla ajella Dubliniin, joten kävin siellä melko usein.


Yksi siisteimmistä löydöistäni oli isäntäperheeni suosittelema dublinilaisbaari, joka oli tehty vanhaan kirkkoon! Urut ja kaikki oli esillä, ja koimmekin muiden vaihtarien kanssa suorastaan pyhiä kokemuksia irkkukahvien äärellä. Baarin nimi on The Church ja se löytyy keskustasta.




Luonnollisesti vaihtooni kuului jonkun verran matkustelua, mutta ei läheskään niin paljon kuin olisin ehkä halunnut. Syynä olivat vaihtokaverini, joilla ei ollut juurikaan varaa reissata, enkä raaskinut lähteä yksinkään. Lisäksi varasin rahaa ensimmäiseen tatuointiini, jonka otin viimeisellä viikollani.

Erään reissun tein ranskalaiskämppikseni kanssa ensin Galwayhin, jossa kiertelimme hetken. Kaupunki vaikutti kivalta ja sopivan kokoiselta muutaman päivän reissuun. Sieltä jatkoimme opastetulla bussimatkalla upeiden maisemien läpi kohti Cliffs Of Moheria. Voin sanoa, että tuon reissun jälkeen ranskalaiskumppanini käsitykset omasta kansastaan kaikesta valittavana kaatuivat, sillä taisin kitistä kuin kakara...Nimittäin kauan odottamilleni jyrkänteille päästessämme vastassa oli tämä sumu ja irlantilaiseen tapaan vaakatasossa tuleva sade ja kova tuuli:


Olin niin odottanut vaikuttavia maisemia, sen sijaan sumu peitti kaiken ylleen! Kuvan otin sumun pikkaisen hälvettyä, mutta sitten kaikki taas peittyi. Merenkäynnin ääni oli huikea ja totesimme, että tänne palaamme joskus hyvällä säällä uudelleen.

Tämä linna oli yksi monista matkalle jääneistä, mutta tähän pysähdyimme kuvaamaan

Eräs irlantilainen erikoisuus oli tietysti vääränpuoleinen liikenne sekä kaksikerrosbussit, joilla matkasin sekä Dubliniin että koululle.


Oli tosi pelottavaa istua aluksi ylhäällä heti edessä, kun tuntui että mennään liian korkealla ja väärällä puolella tietä...

Dublinin pääkadulla.

Keskellä Dublinia sijaitsi iso ja viihtyisä puisto, jossa suosittelen käymään.
 Opiskelukaupunkini Maynooth oli tosiaan pieni kyläpahainen, jonka asukkaista suurin osa taisi olla opiskelijoita. Palveluita löytyi suomalaisiin vastaaviin kaupunkeihin verrattuna tosi hyvin, oli useampi iso ruokakauppa ja sekatavarakauppaa.





Ihanin paikka Dublinissa! Jos on Disney-fani, ihan must paikka.
 Toinen reissu oli yliopiston kv-järjestön järkkäämä matka Newgrangelle. Paikka on siis yksi monista joskus pari tuhatta vuotta sitten rakennetuista, joiden tarkkaa merkitystä ei kai tunnettu. Se erikoisuus näissä kuitenkin on, että ulko-ovesta sisälle johtava tunneli on rakennettu niin, että sinne tulee valoa tasan kerran vuodessa, talvipäivänseisauksen aikaan.

Tämä oli siis uudelleenrakennettu päältä niistä materiaaleista, mitä paikalta oli löydetty. 
Sisäänkäynti.
 Matkalla vierailimme myös jollain vanhalla hautausmaalla, jossa oli tietysti perinteisiä kelttiläisiä ristejä.



 Sitten yliopistoon. Kaikki vaihtarit olivat ihan fiiliksissään, sillä tuntui kuin olisimme tulleet opiskelemaan Tylypahkaan! Kampus oli viihtyisä, siellä sijaitsi vanha linna, meille kerrottiin kummitustarinoista mitä paikkoihin liittyi...Ah!

Tässä se linna.

Kampuksen vanha rakennus, jossa koulutetaan pappeja.


Uusia rakennuksia ei juuri kannattanut kuvata, sillä ne eivät olleet sen arvoisia...

Sekä vanhempani että poikaystäväni vierailivat Dublinissa, ja ne ajat vietin itsekin kaupungissa. Yövyimme poikakaverin kanssa Holyhead-nimisessä hostellissa ihan keskustassa, muuten hyvä hostelli mutta keittomahdollisuuksia ei juuri ollut.


Söimme viereisessä pubissa irkkuaamupalan, joka oli makuuni brittiversiota parempi :)
Kokonaisuutena voin sanoa, että Irlanti oli yksi miellyttävimpiä maita joissa olen ollut. Ihmisten luonteenlaatu on mahtavan stressivapaa, pubit tunnelmaltaan loistavia ja suomalaisturistille hintataso hieman halvempi kuin Suomessa. Etenkin vaatteet olivat halvempia, ja kävin usein shoppaamassa muualla Euroopassa Primark-nimellä tutuksi tulleessa kauppaketjussa, joka Irlannissa tunnetaan nimellä Penney's. Matkailijalle Dublin on sopiva kooltaan, ja historiasta kiinnostuneille on paljon mielenkiintoisia kohteita. Olen todellakin menossa takaisin, ainakin näkemään ne jyrkänteet jos ei muuta. Pohjois-Irlannissakin olisi paljon nähtävää jäljellä. Dubliniin lentää reilulla satasella, suosittelen sinne lähteviä hankkimaan tukevan sateenvarjon ja mielellään kunnon sadevaatteet, sillä sää on vaihtelevaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti