sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Helvetinkolussa helvettiin ja takaisin

Kävin tällä viikolla ohikulkumatkallani sukulaisten luo poikkeamassa Helvetinkolulla Helvetinjärven kansallispuistossa Ruovedellä. En ollut aiemmin edes tiedostanut kohteen olemassaoloa, mutta oma äitini houkutteli pistäytymään. Niin siis auton suunta kohti mutkikasta pikkutietä ja kohti metsikköä.

Käsittääkseni kansallispuistossa on myös jokin pidempi kävelyreitti, mutta me valitsimme reissun extempore-luonteen puutteellisen varustuksen takia lyhyen polun, eli 2km Helvetinkolulle ja toinen takaisin. Voisin kyllä vannoa, että opasteet eivät pidä paikkaansa ja matka olisi pidempi, mutta tämä saattoi johtua sankasta itikkaparvesta ympärillämme. Matka meni perille asti suunnilleen juosten, sillä ahnaita verenimijöitä riitti. Suositeltavaa siis olla ihan oikeissa retkeilyvarusteissa itikkamyrkkyineen tai suunnata keväästä tai syksystä. Informatiivisia opastekylttejä löytyy polun varrelta, niitä siis en tosiaan ehtinyt sen kummemmin lueskella.





Polku Helvetinkolulle on hyväkuntoinen ja melko leveä ja maisemat vaihtuvat synkeästä kuusikosta ilmavaan männikköön. Vasta lähellä Helvetinkolun rotkoa alkaa paljastua, miten vaikuttavaan paikkaan ollaan saavuttu - upeat kalliot ja hitonmoinen pudotus järveen! Tuntuu kuin olisi päässyt kauas ihmisvilinästä ja yleensäkin nykyajasta. Tänne on palattava joskus pidemmän kaavan mukaan ja oikeasti tutkailla muutakin kuin omia koipiaan itikanpuremien jäljiltä.




Toisella puolella kylttiä toivotettiin tervetulleeksi Helvettiin.
Palveluita kaipaaville ilouutinen on se, että lähellä autoparkkia on kahvila, mistä saa myös matkamuistorihkaman lisäksi ihan oikeita ruokia. Kyltit kertovat, että kaikki tarjoiltu liha tulee läheltä, ja autosta käsin näimmekin lyhyen matkan päässä mm. villisikoja, strutseja ja ylämaankarjaa. Lapsia tämä ilahduttanee, ja elikoita pääsee tiiraamaan ihan tieltä käsin. Lähiruokaa siis saatavilla ja hinnatkin näyttivät kohtuullisilta. Itse matkasimme kuitenkin Virroille syömään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti