lauantai 3. helmikuuta 2018

Oasis Park Fuerteventura - keidas aavikolla

Eläintarha oli Fuerteventurassa se kohde, mihin poikaystäväni halusi ehdottomasti päästä käymään. Hän ei ole kuulema ollut eläintarhassa sitten lapsuuden, ja tykkää kumminkin tiirailla eläimiä. Pakko kai se oli lähteä, vaikka sisäänpääsyn huikea 33e hintalappu kauhistutti - Berliinin eläintarhaan pääsee alle puolella tästä hinnasta, puhumattakaan Tallinnan vastaavasta! Eläintarha kuulosti kuitenkin monipuoliselta, jonka lisäksi sinne kulkee Fuerteventuran turistikohteista ilmainen bussi aina aamuisin (paluu illalla omaan makuumme vähän turhan myöhään). Toisaalta olimme saaneet mummoltani ja papaltani joululahjarahaa, jonka olimme korvamerkanneet yhteiseen tekemiseen. Käytimme rahat eläintarhareissuun ruokineen ja juomineen.


Bussikuljetus meni sujuvasti, ja se lähti viereiseltä hotelliltamme. Tosin hieman myöhässä. Eläintarhaan saapuessamme ihmettelin, että miten se voi olla niin keskellä kaikkea. Vieressä kulki suhteellisen iso tie jne. Autojen ääni kuuluikin paikka paikoin eläintarhaa kiertäessämme, mikä kyllä häiritsi trooppisen viidakon kokemusta. Eläintarha oli kyllä itsessään rakennettu tosi upeaksi! Tuntui oikeasti välillä siltä, kuin olisi ollut jossain kauempana etelässä. Runsas ja hoidettu kasvillisuus loivat sopivasti varjoa ja tekivät alueesta viihtyisän. Alueen ulkopuolelta olisi saanut vuokrattua lapsille vetokärryjä, lisäksi sieltä sai ostaa eläimille syötettäväksi tarkoitettua heinää pusseissa muistaakseni 1,5e hintaan. Eläintarhassa olikin runsaasti eläimiä, joille heinää pystyi syöttämään: kotieläinpuolella lehmä, lampaita, vuohia, hevosia, poneja, ja villieläimistä ainakin kirahvi, norsu ja kameli. Juuri kirahvit taisivat olla meidän lemppareita, ja oli uskomatonta päästä niitä niin lähelle! Joku uskaltautui jopa silittelemään niitä. Myös norsut tulivat lähelle, ja tunkivat kärsäänsä kohti turisteja herkkujen toivossa.


Alueella oli useampi ravintola ja kahvila, joiden hintataso oli ihan kohtuullinen (esim olut taisi olla kolme euroa, ja jätskiannokset neljän ja viiden euron luokkaa). Pitkin puistoa oli runsaasti istumapaikkoja, ja myös vessoja oli riittävästi.


Pääsylipun hintaan kuului neljä esitystä, joista kaksi eli papukaijat ja petolinnut missasimme. Kävimme katsomassa matelijat sekä merileijonat, joista matelijat oli lähinnä liskojen ja käärmeiden esittelyä ja niistä kertomista. Myös opossumi ja haisunäätä pääsivät (tai joutuivat) kiertämään hoitajien sylissä pitkin katsomoa, jotta ne näki läheltä. Tuo opossumi olikin muuten hyvin pidettyjen eläinten osalta ainoa, jonka kohtalo ei tuntunut kivalta: se näytti selkeästi pelokkaalta, ja painautui hoitajan syliin. Esityksen jälkeen se pistettiin ihmisten töllisteltäväksi oman laatikkonsa päälle, josta se pyrki koko ajan pois.


Muuten ihastelin kyllä eläinten oloja, ja ainakin oman tietämykseni perusteella näytti siltä, että kukin pääsi varmasti lajityypilliseen ympäristöön. Etenkin oliko se mangustien tarha ihastutti, se oli kuin suoraan Leijonakuninkaasta:


Merileijonashow oli sitä samaa mitä muissakin lomakohteiden eläinpuistoissa, eli hassunhauskoja elukoita tekemässä erilaisia temppuja. Päällimmäisenä tunteena oli lähinnä kateus kouluttajien työstä, kun he pääsevät uimaan ja leikkimään merileijonien kanssa. Uintimahdollisuutta tarjottiin kyllä kävijöillekin, mutta hinta oli turhan huisi.


Eläintarhan alueella oli myös kaktuspuisto, jossa kiemurteli polkuja pitkin poikin kasvien välissä. Puisto oli ihan vaikuttava, mutta itse en ole niin kiinnostunut mehikasveista, että olisimme kierrelleet siellä pidempään. Lisäksi koin, että ihan eläintarhan puoli oli jo sen verran täynnä erilaisia kasveja, että niistä sai kyllä kyllikseen jo siellä.



Kokonaisuutenaan eläintarhassa oli kyllä kiva käydä, ja sääkin suosi tuona päivänä erityisen hyvin. Sinänsä huono päivä lähteä eläintarhaan, kun meillä noita lämpöisiä päiviä ei muuten niin montaa osunut kohdalle. Matkamuistoja kaipaaville portilla sijaitseva iso krääsämyymälä oli sekin kattava, ja ainakin itse olisin kakarana ollut ongelmissa valitessani sitä söpöintä pehmolelua sieltä valtavien valikoimien keskeltä. Puistossa oli ajoittain tosi hulppeat maisemat merelle ja kaukaiseen maisemaan. Lisäksi jo bussimatka itsessään oli kokemisen arvoinen, etenkin jos ei aio muuten liikkua omalta turistialueeltaan kauemmas. Siinä näki jo periaatteessa kaikkea sitä, mitä Fuerteventuralla on: erämaata, puskia, palmuja ja paikallisasutusta.




Eläintarha oli käymistäni taatusti viihtyisin, eivätkä välimatkat olleet valtavia. Tämä mahdollisti sen, että siellä jaksoi kierrellä katsomassa parhaat eläimet useampaankin kertaan, eikä toisaalta turhan pitkiä kävelymatkoja ilman eläinten näkemistä päässyt syntymään. Erityisen sympaattinen oli myös portilta turistijoukkojen mukaan lähtenyt lemmikkikissa, joka kulki meidän mukanamme kuin oppaana pitkän matkaa. llvekset meinasivat repiä pelihousunsa, kun kissa käveli viilipyttymäisen kylmähermoisesti niiden häkin ohi :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti