sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Maarianhamina pikana

Poikkesin tällä viikolla yhden yön visiitillä Maarianhaminassa Rockoff-festareiden ja Sabatonin takia. Kaikenlaisiin paikkoihin sitä tuleekin päädyttyä lempibändinsä perässä, mutta hyvä näin. Ahvenanmaa on ollut jo pitkään käyntilistallani, sillä siellä olen aiemmin käynyt vain lapsena luokkaretkellä. Vaikka saari on Turusta käsin naurettavan helposti ja halvalla saavutettavissa, ei sinne oikein tule asiaa. No nyt tuli.

Matkan varauksessa suosittelen Viking Linen toimistoa, jossa palvelu on ystävällistä ja hinnat tippuivat heti verrattuna itse etsittyyn. Pelkillä kansipaikoilla kaksi ihmistä olisi tullut edestakaisilla reittimatkoilla kalliimmaksi kuin myyjän löytämä versio, jossa saimme oikein hytinkin kumpaankin suuntaan. Shampanja-aamupalan jälkeen oli kiva käydä vetämässä päiväunet, jotta jaksoi taas illalla katsoa keikkaa.



Maarianhamina on siis pieni, eikä tervejalkainen siellä tarvitse autoa liikkumiseen. Varasimme yön hotelli Esplanadista, joka oli halvin vaihtoehto (eikä sekään mikään halpa). Kahden hengen huoneet olivat loppu, joten meille jäi yhden hengen huone lisävuoteella. Lisävuode oli surkea nukkua, lisäksi tyynyt tosi ohuita. Eikä verho yltänyt peittämään koko ikkunaa. Muutenkin hotelli näytti jumahtaneen täysin 90-luvulle pintamateriaaleineen ja tyyleineen. Aamupala kuului hintaan ja oli vain ok, mutta täytti. Plussaa sijainnista, joka oli siis käytännössä keskellä keskustaa ja ihan Rockoff-festarin vieressä. Huone oli kooltaan kiva ja oma parveke makea, tosin ei minkäänlaista kalustusta.





Festareiden lisäksi aikaa jäi hieman käppäilyyn ympäri kaupunkia. En oikein ehtinyt saamaan mitään sen kummemmin irti kaupungista. Olin etukäteen bongannut must eat-ruokapaikaksi Pub Niskan, josta saa kuulema taivaallista ja harkittua pitsaa. Oikeassa olivat, kannatti poiketa hieman keskustan ulkopuolelle. Ravintola sijaitsee pienten veneiden satamassa ja on tosi kiva paikkana, miinusta henkilökunnasta, joka ei osannut pätkääkään suomea. Voisin pitää tässä vaikka millaisen puheen siitä, mitä mieltä olen koko saaresta, joka kuuluu Suomeen ja jossa ilmeisesti valtaosa turisteista on suomenkielisiä, mutta päättävät kuitenkin olla sitä opettelematta...Minulle tämä on ehdoton miinus, enkä itse koulussa juuri opetellut ruotsia periaatekysymyksen takia. Myös festareiden musiikkitarjonta huvitti, pelkkiä ruotsalaisbändejä!



Ravintolan sisätilat.


Ulkoterassi ja uhkaavat pilvet. Vettä tulikin niskaan jo ennenkuin saimme pitsat eteen.



Noh se siitä. Kävimme lähtöpäivänä vilkaisemassa ulkoapäin Pommernin, joka on ihan vaikuttavan näköinen vanha alus. Emme jaksaneet mennä sisälle asti, sillä intoa ei enää riittänyt. Ahvenanmaan pannukakku jäi tällä reissulla syömättä lyhyen visiitin ja täyttävän aamupalan takia, mutta onneksi siitä tulee hyvää itse tehden. Suunnitelmissa on pidempi autoreissu ihan tuonne Ahvenanmaan maaseudullekin, mutta Maarianhamina ei juuri sytytä uusintakierrokselle. Kaupungissa ei ollut minulle juuri mitään erityistä, eikä edes shoppailumahdollisuuksia juuri ole.



Pommern.

Sabaton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti