Muumimaailma

Voin tiivistää Muumimaailman heti alkuun muutamalla sanalla: paras hiton paikka ikinä! Lapsuuteni yhdeksänkymmentäluvulla viettäneenä katsoin Muumeja tuntikausia, osasin repliikkejä ulkoa ja leikimme tietysti hahmoja kavereiden kanssa. Nyt aikuisena dvd-hyllyssäni on Muumeja, samoin lakanoissani, mukeissani ja monessa muussa paikassa. Viime viikolla katsoimme kyläilemässä olleen kaverini kanssa uudempia Muumi-jaksoja ja nauroimme välillä melkein kippurassa. Olen joskus lapsuudessani käynyt Muumimaailmassa perheeni kanssa, mutta odotin kovasti hetkeä, jolloin saisin viedä kummipoikani sinne. Sain hänet luokseni kaksi vuotta sitten pariksi yöksi, ja tietysti lähdimme heti kohti Naantalia.

Ensimmäiseksi vinkiksi kaikille muille paitsi törkyrikkaille voin sanoa, että omat eväät kannattaa ottaa mukaan Muumimaailmaan. Ravintoloissa on kallista ja pitkät jonot, ja on paljon kivempaa syödä omia eväitä ihanassa ympäristössä. Esimerkiksi piknik Muumitalon pihassa, kauempana uimarannalla tai jossain rantakallioilla on ihan huisia. Muumimaailmahan sijaitsee saaressa, ja sinne kuljetaan siltaa pitkin. Paikka on niin ärärettömän luonnonkauniisiin puitteisiin rakennettu, että siellä viihtyy aikuinenkin jo ihan ilman muuta puuhaakaan.

Muumitalon sisältä.

Mielestäni Muumimaailma on tosi hyvin rakennettu, paikka tuntuu siltä kuin siellä oikeasti asustaisi Muumeja ja kumppaneita. Sekä kirjoihin että sarjaan tutustuneelle alue on hyvä mixup kummastakin, eli mikään ei mene vain toisen ehdoilla. Esimerkiksi talo ei ole aivan identtinen piirrossarjan Muumitalolle, mutta silti hyvin uskottava. Oli ihanaa päästä kurkkaamaan Mamman hillokellariin!

Muumitalo ja sen seutu ovat Muumimaailman alueen sydän, mutta siellä on sinne tänne ripoteltuna myös kaikkea muuta. Selkeästä portilta saatavasta kartasta käy ilmi, mitä polkuja pitkin mihinkin pääsee. Vaikka kävimme heinäkuussa, ei porukkaa kauempana Muumitalosta ollut ruuhkaksi asti. Pääsimme oikeasti kuuntelemaan lintujen viserrystä. Ainakin minulle Muumien taika on osaltaan juuri läheisyyttä luonnon kanssa ja ihania fantasiamaisemia, metsää ja pusikkoa. Myös maalaiskummipoikani tuntui olevan kovin innoissaan kaikesta.

Noidan mökki oli hiukan pelottava, Noita pyysi meiltä räkää soppapataansa...!

Toinen pelotus eli kauhea Mörkö, puntti oikeasti tutisee edelleen tämän kammotuksen kohdalla :D

Merihirviö!

 Muumimaailmassa voi joka puolelta löytää tuttuja hahmoja, jotka opastavat askarteluissa, leikittävät ja esiintyvät muuten. Roolitukset olivat mielestäni tosi onnistuneita.

Kummipoika nyörittämässä rannekorua Tuutikin opastuksella.

Muumipapan laiva oli oikeasti kunnon leikkiteline.

 Sisäänpääsylippuun kuuluu myös kaksi teatteriesitystä, jotka pyörivät pari kertaa päivässä ulkoteatteri Emmassa. Näytelmät olivat suunnilleen laivoilta tuttua lastenviihdyketasoa, mutta katsoi niitä aikuinenkin sen lyhyen aikaa ihan mielellään. Teatteri on itsessään tosi ihana rakennus!

Emma siivoamassa teatteria.

 Ihan varsinaisten esitysten lisäksi on muuta vaihtuvaa, epävirallisempaa ohjelmaa. Me näimme miten Haisulia otettiin kiinni jostain sen tekemästä pahuudesta.

Alueella sijaitsee myös ihan yliveto uimaranta, johon kannattaa varata aikaa. Meidän siellä ollessamme oli tosi tyhjää, vaikka keli oli mitä parhain. Lisäksi näimme joutsenpoikueen, joka ilmeisesti asutti rantaa.

Yleisesti ottaen voisin tiivistää, että lapsenakin monia kotimaan lastenkohteita kiertäneenä tykkään silti ehkä eniten Muumimaailmasta. Etenkin mikäli lapsia vievänä aikuisena ajatteli viihtyä jossain, niin Muumimaailma on ihan ehdoton. Huvipuistoissa sokerihumalassa kirkuva lapsikatras, sähköistetty ympäristö ja paikasta toiseen juokseminen voivat käydä kunnon ja jaksamisen päälle, mutta Naantalin suuntaan kakaransa raahaava saa varmasti itsekin rentouttavan ja jollain tapaa vanhanaikaisen päivän. Muumithan eivät ole mitään suuria teknologian ystäviä, joten alue luottaa enemmän perinteisiin rakennelmiin ja luontoon kuin mihinkään monimutkaisiin härveleihin. Tässä on varmasti kaupunkilaislapsillekin mukavaa vaihtelua arkeen.

Niiskun paja ja huipputekniikkaa.

Päivän päätteeksi Haisuli jäikin kiinni ja kaikki oli taas hyvin!

Poistuimme hieman haikein mielin Naantalista, kummipoikani uusi Muumi-pehmolelu kainalossaan. Aion palata ehdottomasti uudelleen kun saan jostain tekosyylapsen mukaani!