Yalan kansallispuisto
Eräs suurimmista, ellei jopa suurin, tavoitteemme Sri Lankan reissulle oli nähdä elefantteja. Näimmekö niitä? Sen pidemmittä puheitta kuvatodistetta:
Matkustimme siis Yalan kansallispuistoon nähdäksemme norsuja niiden luonnollisessa ympäristössä. Sri Lankassa on useita eri kansallispuistoja, joiden safareilla erinäisiä elukoita on mahdollista ja jopa hyvin todennäköistä nähdä. Yala oli ainoa, jossa olisi mahdollista nähdä leopardeja, joten menimme sinne. Harmiksemme kisut pysyivät kuitenkin kaukana, ja niiden todennäköiseksi mainostettu näkeminen taisi olla melkoista liioittelua.
Eri matkatoimistot järjestävät matkoja Yalaan. Kuljetus sinne Unawatunalta privaattiautolla ja paikanpäällä privaattisafariauto kuskilla ja oppaalla kustansivat meiltä seitsemisenkymppiä per pää. Opas oli selkeästi harjaantunut bongaamaan eläimiä puskista, ja osoitteli meille milloin mitäkin liskoa tai lintua. Harmiksemme hänen englantinsa oli melko vaikeatajuista, eikä hän ymmärtänyt esimerkiksi jotain tekemääni lisäkysymystä lainkaan. Kuvaustaukoja olisi saanut aina niin halutessaan, ja pääsimme todella lähelle eläimiä. Kamerassani ei siis tosiaankaan ole mikään huippupitkä zoom, vaan nämä ovat melko lailla realistisen tuntuisia katseluetäisyyksiä. Näimme mm. tosiaan lauman tyttönorsuja, helkkaristi puhveleita, liskoja, krokotiileja, apinoita, villisikoja, mangusteja sun muuta. Reissu vei päivän, mutta oli kyllä kannattava. Suosittelen jokaista Sri Lankaan suuntaavaa käymään jossain kansallispuistossa katsomassa upeaa luontoa ja eläimiä.
Tsunami ei ollut säästänyt myöskään kansallispuistoa. Muutamia kymmeniä puistossa olleita ihmisiä oli kuollut, ja safarin taukopaikalla merenrannassa oli heille omistettu muistomerkki. Olisi tehnyt mieli jäädä sinne rannalle makoilemaan, mutta safari jatkui kuitenkin. Yalassa oli ihan tajuttoman makeaa kun pysähdyimme auton kanssa, kuski sammutti moottorin ja istuimme vain kuuntelemassa luonnon ääniä. Juuri tätä hiljaisuutta kaipaan hyvin usein.
Matkustimme siis Yalan kansallispuistoon nähdäksemme norsuja niiden luonnollisessa ympäristössä. Sri Lankassa on useita eri kansallispuistoja, joiden safareilla erinäisiä elukoita on mahdollista ja jopa hyvin todennäköistä nähdä. Yala oli ainoa, jossa olisi mahdollista nähdä leopardeja, joten menimme sinne. Harmiksemme kisut pysyivät kuitenkin kaukana, ja niiden todennäköiseksi mainostettu näkeminen taisi olla melkoista liioittelua.
Eri matkatoimistot järjestävät matkoja Yalaan. Kuljetus sinne Unawatunalta privaattiautolla ja paikanpäällä privaattisafariauto kuskilla ja oppaalla kustansivat meiltä seitsemisenkymppiä per pää. Opas oli selkeästi harjaantunut bongaamaan eläimiä puskista, ja osoitteli meille milloin mitäkin liskoa tai lintua. Harmiksemme hänen englantinsa oli melko vaikeatajuista, eikä hän ymmärtänyt esimerkiksi jotain tekemääni lisäkysymystä lainkaan. Kuvaustaukoja olisi saanut aina niin halutessaan, ja pääsimme todella lähelle eläimiä. Kamerassani ei siis tosiaankaan ole mikään huippupitkä zoom, vaan nämä ovat melko lailla realistisen tuntuisia katseluetäisyyksiä. Näimme mm. tosiaan lauman tyttönorsuja, helkkaristi puhveleita, liskoja, krokotiileja, apinoita, villisikoja, mangusteja sun muuta. Reissu vei päivän, mutta oli kyllä kannattava. Suosittelen jokaista Sri Lankaan suuntaavaa käymään jossain kansallispuistossa katsomassa upeaa luontoa ja eläimiä.
 |
| Liikenneruuhka kansallispuiston ulkopuolella. |
 |
| "Varokaa norsuja". |
Tsunami ei ollut säästänyt myöskään kansallispuistoa. Muutamia kymmeniä puistossa olleita ihmisiä oli kuollut, ja safarin taukopaikalla merenrannassa oli heille omistettu muistomerkki. Olisi tehnyt mieli jäädä sinne rannalle makoilemaan, mutta safari jatkui kuitenkin. Yalassa oli ihan tajuttoman makeaa kun pysähdyimme auton kanssa, kuski sammutti moottorin ja istuimme vain kuuntelemassa luonnon ääniä. Juuri tätä hiljaisuutta kaipaan hyvin usein.
Kommentit
Lähetä kommentti